Sanne-June Hyde ja Ilkka Villi näyttelevät pariskuntaa Vera Kiiskisen kamarinäytelmässä. Kuva: Tanja Ahola.
Pariskunta tekee lähtöä lentokentälle. Nainen on viimeisillään raskaana. Esikoinen on viety hoitoon mummolaan. Edessä on romanttinen loma Pariisissa. Kunnes mies unohtaa puhelimensa sohvalle. Nainen sattuu poikkeuksellisesti vilkaisemaan sitä ja huomaa rakkaudentunnustuksen tekstiviestin muodossa. Parisuhteen kriisi nousee pintaan.
Vera Kiiskisen käsikirjoittama ja ohjaama kamarinäytelmä Sisäistetyt teoriat rakkaudesta kantaesitettiin Kansallisteatterin Omapohjassa 16. tammikuuta. Pettämisestä alkava sukellus kolme-nelikymppisten parisuhteiden tyypillisiin ongelmiin naurattaa ja paikoin liikuttaakin. Sanna-June Hyde näyttelee Idaa, jonka vanhemmat erosivat hänen ollessaan pieni. Isä joi, äiti kantoi omia traumoja mukanaan ja alitajuisesti siirsi osan näistä Idan kannettavaksi. Ilkka Villi on Leo, syrjähypyn pyörteisiin antautuva aviomies, jonka lapsuudenperheessä ongelmat peitettiin hymyjen alle. Omaa tilaa ei osattu antaa, vaan äiti tukahdutti pojan läheisyydellään silloinkin kun tämä olisi tarvinnut etäisyyttä.
Irina Pulkka ilahduttaa etenkin eksentrisen Ingeborg-tädin haamun roolissa, mutta myös terapeuttina. Kuva: Tanja Ahola.
Irina Pulkka on loistava paitsi pariterapeutin roolissa, myös Idan äidin Kristiinan (Kaija Kiiski) pelottavana ja kiehtovana Ingeborg-tätinä (tai oikeastaan tämän haamuna), joka kulki omia polkujaan jo 1950-luvulla. Pariterapia nostaa pintaan paitsi pariskunnan omat traumat, myös heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa kantamien salattujen kokemusten ja opittujen käyttäytymismallien kuonan. Silti Kiiskinen onnistuu tekemään vakavasta aiheesta viihdyttävää teatteria. Pariskunnan riidat tuntuvat kovin tutuilta.
Vera Kiiskisen näytelmä on yksityiskohtainen ja suorasanainen kuvaus oman terapiasukupolveni joutumisesta kohdakkain edellisten sukupolvien vaietun painolastin kanssa. Siitä, kuinka se hiipii parisuhteeseen ja kuinka emme voi enää vaieta niistä asioista, joista vanhempamme eivät puhuneet. Me puhumme ja puhumme, mutta silti pelkäämme hylkäämistä (kuten näytelmässä Ida, joka jokaisen riidan kohdalla puhuu erosta. Osui ja upposi!).
Näytelmä toimii juuri Omapohjan kaltaisessa tilassa. Simppeli lavastus on helposti muokattavissa terapeutin vastaanotoksi, moderniksi keskiluokkaiseksi skandinaavisesti sisustetuksi kaupunkikodiksi tai Idan lapsuudenkodiksi.
Toivottavasti näytelmästä tulee vielä lisäesityksiä, sillä kaikki jäljellä olevat näytökset (myös lisäesitykset) ovat loppuunmyytyjä. Esityksiä on Omapohjassa 31. tammikuuta asti.
Näin esityksen pressilipulla.
Näytelmästä voi lukea lisää Kansallisteatterin sivuilta.
Kansallisteatteri: Sisäistetyt teoriat rakkaudesta
Ohjaus ja käsikirjoitus: Vera Kiiskinen
Kantaesitys Omapohjassa 16.1.2017.
Kesto 1h 30min
Rooleissa: Sanna-June Hyde, Ilkka Villi, Kaija Kiiski, Jari Virman, Irina Pulkka, Sunja Hyde.
Tuottaja: Marjo Viitala
Lavastus ja pukusuunnittelu: Josetta Ryynänen-Brotherus
Valosuunnittelu: Anna Rouhu
Äänisuunnittelu: Vera Kiiskinen ja Iiro Iljama.
Kriitikko salissa 